Hohhoijaa.... ulkopuolelta on varmaan vaikea uskoa, mutta kohta mie taas alan rähistä jolleki. :D Toivon vaa etten vahingossa väärälle ihmiselle. Tää on niin nähty juttu. Miusta tuntuu et yritän turhaan tehä jotain kivaa tms ku en vaan osaa. Pitäis kai rentoutua tai jotain. Naurattaakin vähän, kun oon "paljastanu" nii paljo mut muiden ihmisten mittapuulla en oo kertonu viel mitään. Täs alkaa tulla paniikki. Miehä se on joka yrittää koko ajan ja liikaa mut. Onpahan kovempi pettymys sitten. En kykene elämään näin tasaisesti, alkaa pelottaa. Miksen saa hajottaa paikkoja, ottaa turpaani ja huutaa? Olen niin vastenmielinen. Jos joku muu kertois miten paljon kamppailee itsensä kanssa pitäisin sitä varmaan huvittavana.
http://www.downwardspiralintothevortex.com/2012/05/quiet-borderline-borderline-waif.html?m=1
Ehkä toivon tälle olevan jokin syy? (hyvä suomi)
Mitä sinä tahdot minusta?
Minä huudan ja peitän korvani etten kuulisi vastausta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti