Paras ystäväni

En aina huomaa hellyydenkaipuutasi, vaikka välillä heräänkin öisin tarkistamaan oletko vieressäni. Aina lähtiessäni huoli painaa otsani myttyyn, tahtoisin jäädä, mutta rakastan luoksesi palaamista niin kovasti. Ensimmäisenä aamulla kuulen tervehdyksesi ja viimeisenä illalla tunnen lämpimän kylkesi. Olet kovin itsenäinen ja ylpeä. Silti tahdot lakkaamatta keskustella kanssani etkä päästä minua silmistäsi. Loukkaannut, jos kutsun kylään muita ystäviäni. Vastahakoisesti koetat tutustua heihin, koska muuten et saisi huomiotani. Et koskaan kehtaa pyytää minua valmistamaan ruokaa, minun pitäisi huomata itse milloin tarvitset minua. Joskus et viitsi huomioida joutavia juttujani, katselet mieluummin haaveillen ulos ikkunasta. Joka ikinen kerta, kun olen allapäin, tulet lohduttamaan. Tuoksut aina hyvälle, kuten hienon neidin kuuluu. Pelkään menettäväni sinut, etkä ymmärrä halailukohtauksiani. Pudistelet vain päätäsi vakuutellen, ettei mihinkään ole hätä. Et voi olla kanssani ikuisesti, siksi osoitat joka päivä kuinka kiitollinen olet. Rakastan sinua enemmän kuin mitään, kukaan toinen ei tule koskaan olemaan samanlainen. Näen sinut tasavertaisena, toisena sieluna, kumppanina.

♥