 |
Onko ihmisillä ollut jokin tarve esiintyiä niin hienona ja viisaana, kun kaikki sivistyssanat keksittiin. Aivot pysyy vireänä, kun lukee kilometrin mittaisia lauseita joissa ei ole edes syvintä sanomaa vaan jotka koska kun sekä eli tai on täytetty täysin turhilla täytesanoilla täytteeksi jotta täyttymisen perimmäinen tarkoitus täyttyisi täyttymyksestä täytyttyään pyhimmällä voimalla tyhjyyden vastaisessa taistelussa niin että turhautuneisuus on tunteista täyttynein. Kun luen omaa tekstiäni, huomaan, että pari äidinkielen kurssia voisi käydä uudestaan.
Miksi en mennyt ammattikouluun, jos lukeminen ei sovi miulle? Kuvittelin, että miusta tulee jotenkin suurempi tai arvokkaampi jos käyn lukion ja suuntaan yliopistoon. Ei tässä mitenkään turhantärkeä olo ole.
Oppiminen itsessään on toki tärkeää. Asioista voisi ottaa selvää oman mielenkiinnon ja halujen mukaan. Maailmaa näkemällä ja kokemalla oppii yllättävän paljon. Kuuntelemalla ja jakamalla kokemuksia oppii, itse tekemällä oppii. Koko ajan sitä oppii jotakin. Vähiten mie opin asiatekstiä lukemalla. Jokuhan koulukirjatkin on kirjoittanut, millä perustein se tieto olisi jotenkin pätevämpi luokitteluperuste kuin muut. Hienot professorit ovat varmasti mitanneet, millä kirjasilla ihmiset pärjäävät elämässä.
Kuinka joku vielä katuukaan sitä, että tällaiselle alkukantaisesti ajattelevalle ihmisapinalle on opetettu kirjoitustaito. Ugh, maatalous takaisin muotiin.
