keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Weightless Cloud







Miten miun pitäisi elää? Kuinka eri silmin kuin muut näen tämän maailman?


Puhutaan kavereiden kanssa tulevaisuudesta ja mihin lähdetään opiskelemaan. Tuntuu kuin asiat vain menis eteenpäin ilman että voi itse tehdä mitään. Löydänkö itseni pänttäämästä kuin hullu vai täysin tuuliajolta?


Mistä ne kaikki laulut kertoo? Ihmisillä kuuluisi olla vahvoja tunteita toisiaan kohtaan. Koen asioita, mutta ne vain sivuavat omaa elämääni. Kuinka punoa sellaisesta muistoja? En pääse niin lähelle kuin haluaisin. Voiko oikeasti muodostua elinikäinen side ihmisten välille? Ovatko suuret tunteet tosia?



Arjen kuuluukin olla harmaata, sanovat. Olen drama queen jos tulkitsen tapahtumia täydellä sydämellä. Joskus haluaisin vain kertoa kaikille kuinka paljon rakastan. Toisinaan kerronkin, mutta se unohtuu pian muiden asioiden sekaan. Joka päivä täytyy suorittaa erinäisiä tekoja ollakseen kelvollinen. En tiedä enää edes kuinka nauttia elämästä ilman suunniteltua aikataulua. Tällaistako elämäni tulee olemaan? Kuinka opin toteuttamaan itseäni sellaisena kuin olen?


Tuntuu, että miusta on paljon suurempaan kuin valmiiksi kaavoitettuun ohjelmaan. Ehkä ei pitäisi etsiä niitä mahtavia tekoja tai sanoja. Pelkään osoittaa välittäväni. En tahdo vain suorituksia suoritusten perään. Tahdon tuntea hetken kerrallaan. Tahdon unelmoida ja haaveilla. Tahdon tehdä elokuvien tyhmistä kliseistä totta. 

En osaa kuvailla ajattelutapaani tarpeeksi. Toivon ihmisten saavan nauttia elämästään kuten jokainen parhaakseen kokee.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti