Joulumieli missä olet

Onks joulu jo ylihuomenna? En näköjään viitsinyt kirjoittaa mitään jouluista viime vuonnakaan. Tänään kiskoin itteni ylös ja siivoilin vähän. Projekti on aika toivoton, koska tuntuu että tavaraa vain löytyy vaikka heittäisi puolet omaisuudesta pihalle. Kohta oikeasti toteutan sen ja armottomasti viskaan kaiken ulos ikkunasta.
Lahjat pitäisi paketoida, kaupassa käydä ja kortit tehdä. En tietenkään postita mitään, sillä en ikinä ole ajoissa. Menen sitten aatoksi äidin luo. Kovasti olen koettanut nostaa tunnelmaa joululauluilla ja riisipuurolla. Tänä jouluna ei taida olla taikaa. Joulukalenteri -rassukka on avattu osittain. Ensimmäistä kertaa lahjojen ostaminen tuntui todella tukalalta.Väenpaljous ahdisti kitsastelevaa saituria. Lymyilin piilossa pukilta samalla kun puikin joulutorin laitamia pakoon jouluntoivotuksia ja iloisia hymyjä.
Pian olen luovinut läpi sen ajan vuodesta, jolloin on pakko olla pirteä ja onnellinen. Joulumieli on ihana asia ja ajatuksena kaunis, mutta miuta se jostain syystä karttaa. Tokaisin jopa, että miksei jokainen voi ostaa itselleen mitä haluaa lahjojen sijaan. Mie en ainakaan ansaitsisi niitä paketteja. Kohta se uusivuosikin pyörähtää käyntiin uusine kujeineen. Hohhoijaa. Mustaa joulua vaan kaikille. Veiskö joku miut kaakaolle jouluvalojen tuikkeeseen?


Jouluisia kuvia miusta historian havinoista!!:

Näyttääpi vuodentakaiselta juhlapäivältä

Pari vuotta sitte :D:D samaisessa sohvassa jälleen

Joulu? Voiko sen syödä?

Tässä edustan mielestäni parhaiten

:3

Tää ei kuulu aiheesee mut miun pikku peto
on kasvanu nii hurjasti <3

xx, toivottavasti en masentanut teitä

Tätä tänään

Varoitan heti olevani kapeakatseinen ja suvaitsematon vinkuja-feministi, mutta onhan kehitykseni vinoutunut jo oidipaalivaiheessa. Tai ehkä olen mieleltäni jumittunut latenssivaiheeseen. Puoli valtakuntaa ja prinsessa jonkinlaisesta "...mutta haluan miehen" -vastauksesta varoittavasta tutkasta. Niin ihania olentoja! Heidän kanssaan voi apinoida kunhan eivät lumoa kaikkia naisia itselleen. Pitäisi katsoa peiliin ja alkaa hyväksyä ihmisten mieltymys samalla lailla kuin he hyväksyy miut. Voisin muuttaa autiolle saarelle työstämään tätä aatetta, ettei aina tarvitsisi turhautua. Pitäisikö itsekin jatkaa uroiden jahtaamista niin johan seuraa löytyisi. Toisaalta,eräs ystävänikin on aikamoinen miesmagneetti. Ehkä asiat toimivat aivan päinvastoin kuin haluaisi.
Kuulostan epätoivoiselta ja epätoivoisia ovat mietteeni itseni muuttamisesta ja itseni kanssa elämisestä. Eihän sitä mielitiettyä hakemalla löydy, taivaalta tipahtaa mokoma kun aika on oikea. Samaisia fiiliksiä kellään? Ai et edes ymmärtänyt? Hyvä. Mistä ne toiset kaivaa kaltaisensa?

Rakas joulupukki, kiltti en ole ollut koskaan mutta laita vaikka tonttutyttö pakettiin

Dumb shit

Little Things

Tän päivän postaus Bling of My Lifessa oli nii ihana että teki mieli iteki kirjotella jotai mukavii asioita. Tänää oli itelläkii aika ihana päivä, vaikka oonki iha väsy Maata Näkyvissä -festariviikonlopun jäljiltä!

-Ensinnäkii ihana ilma, ku paisto aurinko ja taivas oli niin kaunis.
-Oli hauskaa pitää ruotsinesitelmää, ku en ite ymmärtäny siit mitää!
-Ostin käsisaippuan, mikä tuoksuu samalta ku äidin luona saunan pesuhuoneessa. Se lämmittää sytäntä.
-Ku piipahin töissä, siel oli aivan ihastuttava ja valloittava vartija! Toivoin etten ois taas nähny sitä, koska
hänen hymy ja olemus on nii lämmin et häkellyn totaalisesti. :D
-Salkkarijakso oli aivan hulvaton Ullineen ja hellurei ja hellät tunteet!
-Tajusin mite hyvä LZ7:nin uusin levy onkaan <3
-Heitin kaverin aamul kouluu ja tuli jotekii tarpeelline olo iha pienestä :)
-Oli kivaa tehä jumppaa vaik toivon et sälekaihtimet oli nii päi ettei naapurit nähny XD
-Ostin kans työpaikalt halpaa ruokaa ja ilostuin ku löysin kaverin lahjaaki kivan osan ;)
-Sain käyttää kaverin ultramariinin sinistä pipoo! Paras ikin 5/5

Festareist sit löpötystä myöhemmi, puss och kram! <3

Näyttääpäs koneeni kärsineeltä

Tämmöne perus pupina

Mie vähä lupailin ask.fm:ssä et olisin kirjustanu sunnuntaina mut uppouduin Simsii eikä eile ollu konetta käytös, nii jos nytte jotai selostusta turhailis tänne.

Viikonloppu oli iha muksava. Perjantaina abipäivänä käytii tutustumassa yliopistoon ja ammattikorkeesee. Innostuin jälkimmäises käyä kuuntelees esittelyjä vaik ois saanu lähtee kotii. Esim restonomi ja sosionomi kuulosti kiinnostavilt ammateilta. Haluun baarimikoks ja oppii heittelee pulloi (sillee hienosti ei seinille)! Ihastelin tosi paljon myös kauppista ja markkinointi juttuja, vaikkei miul sinne ois mahollisuuksii :D Se vaa vaikuttaa nii siistiltä! Miun intoilu loppu toisaalt lyhyee, ku kävin viimesenä yksinäni kyselee sosionomi juttui enkä aluks tienny minne mennä ja alko uus paikka ahistaa. Koitin sit iha punasena ottaa selvää ku tyttö selitti lapsii erikoistumisesta ja miul meni ainaki puolet ohi. Jäi vähä epäonnistunu fiilis et miten ikinä tuun sopeutuu uutee opiskelupaikkaa, ku alan jopa vihdoi tottuu lukioon. :D

Noh, se siitä, perjantai-ilta oliki piristävä ku hengailtii porukalla Emskulla saunomisen ja leffan merkeissä. Oisin halunnu mennä Night of living pictures:ii mut oisin varmaa kiitäny ulos ekan leffan alussa. Siwan myyjä oli iha pokerface vaik haettii saunakaljat pyyhkeet pääs. :( Ehkä kaikki halloween hörhöilijät oli turruttanu sen. Lauantaina taas lähettii viihteelle Ainon ja Ansbun kaa (lol näit lempinimii). Aino kehu et miun pianonsoitto kuulostaa paremmalt ku aikasemmi. <3 Karaokessa ulvottiin kauniisti ja olin sitte yötä Ainolla ja sunnuntain väsäiltii aevan ehanaa pannukakkua. Siinä tärkeimmät yksityiskohat.

Eile ja tänää oon tuskaisesti taistellu miun lävistyskorun kaa. Haluisin vaihtaa tän renkaasee ja koht spiraalii ku se postista tupsahtaa, mut eihän tää lähe millään pois. Joutunen nielee ylpeyteni ja pyytää apua lävistäjältä. Tää ei oo kyl ollu sitä aikaa minkä pitäis parantua nii saisin moitteita..

Mutta miepä voisin tehä kohta Miisan antaman haasteen!

Coolest thing evah

(ai joo, viittaa siis siihe ku meiän koulu oli remontissa
ja rämmittii loskassa ympäri kaupunkia
Aktivan ruuan kutsu nenässämme)

       xx

Pian sua tulee vastaan joku joka kaiken tajuu

Tässäpä taas jäsenneltyä juttua ku halolla piähän lyödyltä.

Olen hieman päässyt murheistani tulevan suhteen. Ei sillä oikeastaan ole väliä minne päädyn. Jokainen kohtaamani ihminen vaikuttaa miun elämään jollain tavalla, vaikken sitä tajuaisikaan. Kaikki pienet sanat, teot ja valinnat suuntaa elämää jollekin tielle. Kuinka oikea se on, en tiedä, onko se sellainen kuin suunnittelen, tuskin.
Harmistun, jos kadotan vitosen matkalla baariin, mutta joku voi löytää sen ja päästä bussilla kotiin. Tai ehkä sen löytäjä tulee samaisessa baarissa tarjoamaan drinksun, ja saan omani takaisin. Se voi myös vettyä lätäkössä ja unohtua sille tielleen.

Olen monesti koettanut olla miettimättä tällaisia asioita. Onhan elo paljon hauskempaa kun voi heittäytyä hetkeen eikä vaivata päätä kaikenmaailman joutavuuksilla. Aina päädyn kuitenkin takaisin ajatusteni äärelle.
Ihmisillä on kummallinen tarve etsiä syitä ja uskoa johonkin suurempaan. Tuntea olevansa merkityksellinen. Hassua, miksei itselleen riitä sellaisena kuin on. Jos riittäisi, mihin enää voisi pyrkiä?

Omat tunteet ei oo kellekään muulle tosia (tää taitaa olla biisistä). Sisäistin vasta jokin aika sitten, että joka ikinen yksittäinen ihminen näkee maailman eri tavalla omasta perspektiivistään. Ei ole olemassa normaalia tai epänormaalia. Muut ihmiset eivät olet vain suuri massa, johon pitäisi mukautua. Aloin ymmärtää, että esimerkiksi menestyvä lääkäri, julkisuuden henkilö tai vaikkapa miuta hoitanut psykologi on samalla tavalla tavallinen ihminen kuin miekin. Masennuin, sillä rinnastin omaa maailmankuvaani heidän tapaansa nähdä asioita. Ei kukaan olekaan upea yli-ihminen, joka tietäisi kaikesta kaiken ja osaisi auttaa. Näen kuitenkin heidät vain ulkopuolelta, joten en voi olettaa mitään heidän sisäisestä maailmastaan.

Toisinaan turhauttaa, etten kerta kaikkiaan pysty kuvittelemaan itseäni muiden asemaan, sillä kaikki yksilölliset muistot, kokemukset ja tunteet puuttuvat. Intuitiivisena ja herkkänä luulin ymmärtäväni ihmisiä, mutta olenkin vasta ottamassa ensiaskelia.
Miuta hämmentää ihmiset, joiden kanssa tuntuu selvä yhteys. Sanaton viestintä käy hyvin yks yhteen. Tapahtuu näiden ihmisten kanssa mitä tahansa, en usko että he voivat kadota elämästä kokonaan. Sitten on niitä, joita ei vain ymmärrä, vaikka pölpöttäisi päivät läpeensä yhdessä.

Ja taas voisin jatkaa loputtomiin, mutta ehkä sitten ensi kerralla, muuten miun ajatusmaailman sanoiksi pukeminen menee niin utopistiseksi että harva sen tavoittaa.

XD That's the spirit!

I can't create anything beautiful

Asioita, jotka tuoksuu hyvälle:

-kahvi
-kissat
-hiukset
-vohveli
-pienet lapset
-uuden kirjan sivut
-ilma sateen jälkeen
-..tai pakkasella
-..tai aamulla
-koivu
-joulu
-pulla♥
-..mummola
-maaseutu
-bensiini
-savu
-hampurilaisen sämpylä
-vanilja

Yksinasumisen huono puoli:
kukaan ei huomaa, jos et tule kotiin.