Biisi jonka kuulin baarissa

Perjantaina ihmettelin kaverin karaokebiisivalintaa ja oli se aika samaistuttava...

Asennevamma

Ironista, mihin se miun motivaatio katos (taas).

Abivuosi on sitten alkanut. Vihdoin kun käsitin, ettei lukio ole miun paikka, pitäisi alkaa opiskella ihan tosissaan. Nukuin huonosti ja ketutti enemmä ku mikään nousta kouluun. Maanantaina vähän juhlistettiin tätä itse paholaisen tapahtumaa, mistä seurasi ei-niin-hohdokas olo, mutta oli se sen arvoista. En ala sen suurempia pahoittelemaan, jos (älä mene lukioon) vali(s)tukseni kuulostaa liioitellulta.

Eniten ärsyttää, ettei kukaan voi auttaa tällaisissa asioissa. Tajusin että se juuri on miun ongelma. Kaikki pitää tehdä aina itse eikä koskaan pyytää apua. Miksen vaan vaihda opiskelupaikkaa, miksen pänttää kirjoja pikkutunneille, miksi annan lahjani valua hukkaan?

Koko koulunkäynti on muuttunut miulle ongelmaksi. En viihdy suuressa ihmisvilinässä tai paikallani monta tuntia päivässä. Teen asioita mielummin käsilläni kuin aivoillani (minkä varmasti huomaa). Tahdon olla esillä mutta en huomiota herättävästi. Haluan tulla toimeen ihmisten kanssa, toisaalta en jaksaisi mukautua. Miun ristiriitainen luonne ei sovi koulumaailman rooliasetteluihin. Pyrin pysymään näkymättömissä janoten samalla suurta kunniaa ja mainetta.

Jos miulla ois kanttia osoittaisin mielipiteeni kaikille avoimesti. Toisaalta en voi syyttää tilanteesta muita kuin itseäni. Pään sisällähän nää kaikki jutut pyörii. Koulu on ihanaa, huraa. Vain asennetta muuttamalla ongelma on ratkaistu. :)


Tekstin täytyy aina olla vaikuttava. Toivottavasti herätän vastenmielisyyttä.

Motivaatiota

Moikkis!

Mie oon ollu taas kipeenä ja liikunta on jääny aika vähille. Mielessä polttelee jo ihana juoksulenkki tai salireeni, ja jalatkin on kipeät vain tekemättömyyden takia. Liikkuminen on tuonut miulle hirveästi lisää iloa elämään! En tajua miten huonossa kunnossa on joskus voinut olla. Harrastin aiemmin tennistä, mutta muu urheilu puuttui, enkä tainnut olla edes peruskunnon tasolla. Erään ystävän onnistunut laihdutus motivoi miuta entisestään löntystelemään hikihatussa. Kyseinen ystävä myös kannustaa miuta todella paljon, ihan kuin oma personal trainer. Alku oli aivan kamalaa, mutta sen korvasi tunne, kun ensimmäistä kertaa jaksoi juosta tunnin putkeen. Kaikista eniten nautin tanssimisesta, mitä en enää harrastuksena tee, mutta ryhmäliikuntatunnit ajavat lähes saman asian. Tahtoisin kokeilla uusia lajeja esim. nyrkkeilyä ihan jonkun osaavamman henkilön avustuksella.

Ajeltiin yks päivä Imatralle harjoittelumielessä, ja silmät kiiluen suuntasin Intersportin aleen! Mie vaa rakastan urheiluvaatteita. Nuille kolmelle merkille olen yleensä uskollinen (eikö me kaikki?). Ihastuttavin rahantuhlaus kohde oli Puman juoksutakki.

Tästä aiheesta tulen kirjoittelemaan varmaan enemmänkin, mutta alkaa jo uni tulla silmään. Toivon aivan mahtavia juoksuilmoja, sillä vaaterahoilla olisi voinut ladata salikortin... Ehkä miusta tulee joskus vielä urheilija!

Kesäkuumat

Terve!

Kauheen nopeesti on taas aika vierähtäny. Parilla riparilla höntsäilin isosena ja juhlin oikee olan takaa! 18-v synttärit oli tässä muutama viikko sitten, kaveri oli järkännyt aivan mahtavat pippalot. Ei tää elo niin radikaalisti ole muuttunut, vaikka aika hienolta tuntuukin. Eilen oli inssi, joka onneks meni niukin naukin läpi!! Liikenteessä ei tästä lähin oo turvallista...

❤

Äiti on paras :)

Tarkotus oli ostaa halpoi irtokarkkeja, mut kerranha Filmtown vaa lopettaa...

Tämä koska truu jonne

Pakollinen todistesiitäettäolen18vsiideripissis-kuva, johon sisältyy ruokaa ja riisutut vaatteet ja se, että olen ollut rannalla. Ei mitään lisättävää

Tarvehankintapäivä

Moikka!
Nyt teen jotain tosi epätavallista ja laitan useempia kuvia jutskuista mitä ostin. Pitkästä aikaa käytii shoppailemassa! En onneks ostanu kauppoja tyhjäks vaikka aluks sellanen tavoite oli. ;) Sunny's:illä oli tooosi ihana fakkusortsihaalari, mis oli rusetteja ja englannin lippu! Ehkä myöhemmin käyn hakee sen itelleni...
Sellasen salapoliisitehtävän kuitenkin annan etten kerro mistä nää roippeeni hankin.

Miun pakettiki tuli postissa! Toi paita oli niin siisti, alessa vielä

Niit päivii varte ku haluun näyttää banaanilta

Varmaa maailman söpöimmät bikinit ja kaulakoru <3

Puspus!

Lottovoittoa odotellessa

Miekii pikkuhiljaa alan kavuta täältä valituksen suosta ja suuntaan katseen kesää kohti!
Joku tosiaan vohki miun edellisen pyörylän ja vihdoin adoptoin uuden. Aika julmaa korvata toisella, mutta en voi vastustaa mitään hotpinkkiä.

Tavatkaa uusi kumppanini! <3 (uu-si kump-pa-ni-ni)

As you can see

En keksinytkään mitään muuta kirjoiteltavaa, joten eksoueksou

Bye bye blonde

Niin, ikuinen blondi ei ollutkaan niin ikuinen. Hyvin edustavan kuvan jaksoin ottaa koska tulin tänne vain valittamaan miten koeviikko on maailman turhin asia. Sitä jaksaa keksiä uusia tekosyitä miksi jättää lukematta. Tajusin oikeastaan, että koko opiskelu näin koulussa on aika merkityksetöntä. Ihmiset voisi jo lapsosina laittaa johonkin testeihin millainen opiskelutyyli niille sopii. Oppikirjojen pänttääminen ei ole hyödyttänyt miuta millään tavalla. Kyllä olen saanut yleissivistystä, mutta en osaa hyödyntää sitä koska en ymmärrä puoliakaan lukemastani. Pakosta lukeminen yleensäkin tappaa kaiken motivaation mitä voi löytyä. Mitä ihmettä teen sillä tiedolla, että miun äo on 113, jos käytän "älykkyyttä" ihan väärällä tavalla. Myhäilköön hän siellä kellä tuo lukema on suurempi.

Onko ihmisillä ollut jokin tarve esiintyiä niin hienona ja viisaana, kun kaikki sivistyssanat keksittiin. Aivot pysyy vireänä, kun lukee kilometrin mittaisia lauseita joissa ei ole edes syvintä sanomaa vaan jotka koska kun sekä eli tai on täytetty täysin turhilla täytesanoilla täytteeksi jotta täyttymisen perimmäinen tarkoitus täyttyisi täyttymyksestä täytyttyään pyhimmällä voimalla tyhjyyden vastaisessa taistelussa niin että turhautuneisuus on tunteista täyttynein. Kun luen omaa tekstiäni, huomaan, että pari äidinkielen kurssia voisi käydä uudestaan.
Miksi en mennyt ammattikouluun, jos lukeminen ei sovi miulle? Kuvittelin, että miusta tulee jotenkin suurempi tai arvokkaampi jos käyn lukion ja suuntaan yliopistoon. Ei tässä mitenkään turhantärkeä olo ole.

Oppiminen itsessään on toki tärkeää. Asioista voisi ottaa selvää oman mielenkiinnon ja halujen mukaan. Maailmaa näkemällä ja kokemalla oppii yllättävän paljon. Kuuntelemalla ja jakamalla kokemuksia oppii, itse tekemällä oppii. Koko ajan sitä oppii jotakin. Vähiten mie opin asiatekstiä lukemalla. Jokuhan koulukirjatkin on kirjoittanut, millä perustein se tieto olisi jotenkin pätevämpi luokitteluperuste kuin muut. Hienot professorit ovat varmasti mitanneet, millä kirjasilla ihmiset pärjäävät elämässä.

Kuinka joku vielä katuukaan sitä, että tällaiselle alkukantaisesti ajattelevalle ihmisapinalle on opetettu kirjoitustaito. Ugh, maatalous takaisin muotiin.