torstai 2. tammikuuta 2014

Sun katseesta näkee et sä oot kulkenu sen matkan



Miun toimintaterapeutti (kyllä, omistan hänet) soitti maanantaina ja sano että on ajatellu miun asioita. Tuli jotenkin merkityksellinen olo, kun joku jolle oon vain asiakas viitsii vaivata päätään miun pikkuisella elämällä. Kohta pukkaa taas vaihteeksi lääkäriaikaa.

Uutena vuotena (siis sillo ku räjähetää rakettien mukan ja ryypiskellää) miun ystävät yllätti miut ihanasti. Itkin taas vaihteeksi hirmuisia murheita ja he piristi miuta mitä hölmöimmillä asioilla. :D Kiitos todella paljon!

Oikeastaan mie oon miettiny, että en ees halua olla millään lailla onnellinen. Tällanen angstaus ja elämän päähän potkimen sopii miulle. Siihen on tottunut ja kun elo rullaa mukavasti on kamalan tylsää! Ei, en ole sekaisin, tai oikestaan olen aika twisted monella tavalla, mutta olen tyytyväinen siihen.

Tällane tosi sekava postaus taas, mutta huomenna pitäs sit körötellä etelään päin eli rakkaaseen pääkaupunkiimme. Saas nähä mitä siitä reissusta tulee, ei mitää hyvää ainakaa kuten koskaan ennenkää. ;)

heheoheo oon ihq

PS: Frozen oli ihana leffa <3


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti